VENE 4/2003:

Jos Poroholmasta jatkaa vielä hitusen länteen, päätyy Syväraumanlahdelle, joka on Suomen suurimpia kotisatamia. Syväraumanlahdella on myös joitakin vieraspaikkoja.

Syväraumanlahden rannoilla voi vakuuttua siitä, että Rauma on edelleen veneilyn suurkaupunki, sillä täällä löytyy pitkälti yli kaksi tuhatta venepaikkaa.

Syväraumanlahdella on myös kopio ammoin satamassa sijainneesta Kiikartornista, jonka huippuun vedettiin lippu aina, kun alus lähestyi satamaa.

Maailmanperintökohde

Rauma on Pohjanlahden vanhin kaupunki. Se perustettiin 50 vuotta ennen kuin Kolumbus osui Amerikkaan, eli vuonna 1442.

Silloin ritari Karl Knutsson vahvisti sinetillään Rauman porvareille, että he saivat harjoittaa kauppaa samoilla oikeuksilla ja vapauksilla kuin Turunkin porvarit. Samoihin aikoihin Raumasta tuli myös hengenelämän keskus, sillä fransiskaanimunkit perustivat seudulle luostarinsa.

1500-luvulla rutto ja tulipalot tuhosivat pariin kertaan lähes koko kaupungin, mutta pari sataa vuotta myöhemmin alkoi uusi taloudellinen nousu.

Tältä ajalta on suurimmaksi osaksi peräisin Rauman ylpeys, koko maailmankin mittakaavassa merkittävä nähtävyys, Vanha Rauma. Se nimettiin 1990-luvun alussa UNESCON maailmanperintökohteeksi ja nyt Vanha Rauma kuuluu samaan kastiin kuin vaikkapa Egyptin pyramidit ja Intian Taj Mahal -temppeli.

Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue ja se käsittää lähes 30 hehtaaria. Rakennuksia on kaikkiaan 600 ja iäkkäimmät niistä on rakennettu yli kolme sataa vuotta sitten.

Keskiajasta kertovat yhä kapeat ja mutkittelevat kadut ja kujat, eikä ole ihme, että Vanhassa Raumassa on Suomen kapein katu, vain rapiat kaksi metriä leveä Kitukränn.

Vanha Rauma - jonka sydämenä sykkii vilkas kauppatori - on vielä nykyäänkin kaupungin elävä keskus monine kauppoineen ja pienine putiikkeineen. Alueella on myös asutusta, sillä runsaat kaksi sataa kaupunkilaista voi ylpeillä asuvansa maailmanperintökohteessa.

Nähtävyyksiä ja tapahtumia jokaiselle

Monet Rauman tärkeimmistä nähtävyyksistä sijaitsevat Vanhassa Raumassa.

Kauppatorin takana kohoaa Pyhän Ristin kirkko, joka on rakennettu 1400-luvulla. Se on fransiskaanimunkkien entinen luostarikirkko, jonka holvipintoja peittävät katolisen ajan taidokkaat maalaukset.

Torin toisella puolella komeilee rakennushistoriallisesti arvokas raatihuone, missä toimii nykyisin Rauman museo. Täällä voi tutustua maailmankuulun raumanpitsin mallistoon ja paikallisen merenkulun historiaan.

1800-luvun lopun purjelaivamerenkulun kukoistus toi vaurautta kaupunkiin ja silloin Vanhan Rauman rakennukset restauroitiin nykyiseen ulkoasuunsa.

Lisää raumalaisen merenkulun historiaa voi aistia Marelan ja Kirstin talomuseoissa. Marela on edellisvuosisadan vaihteen raumalaista laivanvarustajaperheen kotia esittelevä museo. Kirsti puolestaan on Vanhan Rauman tyypillinen parituparakennus, johon on sisustettu 1800-luvun lopun merimiehen koti.

Jos kulttuuri-innostusta löytyy miehistöstä vielä tätäkin enemmän, voi pistäytyä Rauman taidemuseossa tai Lönnströmin kotimuseossa, joka esittelee raumalaisen tehtailijapariskunnan edustuskodin ja arvokkaan taidekokoelman.

Museoita elävämpää elämää etsiville veneilijöille Rauman kesä tarjoaa monia vaihtoehtoja. Nuoriso kokoontuu Raumanmeren Juhannukseen ja Viinikulttuuripäiviä, Rauman Pitsiviikkoa ja Rauma Bluesia juhlitaan keskellä veneilykautta heinäkuussa.

Elokuussa musiikinystäviä hemmotellaan vielä Festivo -musiikkipäivillä ja filmihulluja Blue Sea Film -festivaalilla.

Lisätietoja tapahtumista ja palveluista saa Rauman matkailutoimistosta, puh. (02) 834 4551 (sähköposti: matkailu@rauma.fi)

Jos kulttuurikierroksesta selviää kunnialla, kannattaa iltalenkillä piipahtaa vielä Kiikartornissa. Kun sen huipulta katsoo Raumanmeren horisontin taakse vajoavaa aurinkoa, avautuu monille raumalaisen Tauno Koskelan kuuluisa runo:

Sulje

Kirjoittaja: Risto Nordell